Kirjoittamista ja kielenhuoltoa

Aineiston käyttöopas

Lainaa suoraan: "Inside Outia on jo ehditty maailmalla ylistää Pixar-studion parhaana oivalluksena", Elina Kervinen kertoo.
TAI
Selosta: Elina Kervisen mukaan Inside Outia on kehuttu Pixar-studion parhaaksi elokuvaksi.

(Mieluummin selosta.)

Erottele kirjoittaessasi selvästi, mikä on omaasi ja mikä lähteestä:

Inside Out on elokuva, jossa tunteet saavat hahmon. Elina Kervisen artikkelissa Tunteista syntyi hittianimaatio (Helsingin Sanomat 1.9.2015) kerrotaan, että elokuvan tarina sai alkunsa, kun ohjaaja Pete Docter alkoi pohtia tyttärensä kasvun aikana tapahtuneita mielialan muutoksia.

On helppo olla samaa mieltä siitä, että Inside Outissa yhdistyvät tiede ja viihde, kuten Kervinen kirjoittaa. Viihteenkin on toimiakseen oltava uskottavaa, ja niinpä moniin elokuviin, tv-sarjoihin ja kirjoihin tehdään valtavat määrät taustatyötä. Historialliseen miljööseen, vaikkapa keskiajan Tallinnaan, sijoittuvat teokset halutaan tehdä mahdollisimman todenmukaisiksi, Inside Outia varten taas on artikkelin mukaan tehty taustatyötä muun muassa psykologien ja neurologien kanssa.

Lukijan pitäisi koko ajan erottaa, mikä on omaa ajatteluasi ja mikä lähteestä. Lisäksi on reilua, että lukija voi halutessaan tarkistaa, miten asia on sanottu alkuperäisessä lähteessä.    

"Mainitse pohjatekstin tiedot" -- mitä tarkoittaa?  

 

Kun kirjoitat aineiston pohjalta, mainitse aina tekstin tiedot. Mitkä tiedot ja miksi? 

Tekstin nimi: helpottaa sen löytämistä ja kertoo jo usein näkökulman: "Tunteista syntyi hittianimaatio".
Kirjoittaja: voi joskus paljastaa jo jotain vaikkapa asiantuntemuksesta tai asenteista. (Tai olla tuttu muuten -- "Tove Janssonin novelli" --> Ahaa! Muumit! Saaristo?)
Julkaisupaikka: maitojaterveys.fi, thl.fi ja vegaaniliitto.fi antavat maidon ravitsemuksellisesta merkityksestä aika erilaisen kuvan.
Ilmestymisaika: asiat voivat muuttua ja muuttuvatkin.
Tekstilaji: uutisen pitäisi olla uutinen, mainos taas saa valikoida, tarinoida ja liioitella, kolumni kärjistää, blogi on mielipiteenilmaisua ja niin edelleen.

 

Aloitustapoja 

 Hyvä aloitus houkuttelee lukemaan tekstin. Se on kiinnostava, vie suoraan aiheeseen tai tarjoaa lähtökohdan, kuten sävyn tai näkökulman, koko tekstille.

Yhdeksän tapaa aloittaa aineistopohjainen kirjoitelma. Aineistona tässä Helsingin Sanomien artikkeli Helsingissä puhutaan jo toista sataa kieltä (Reetta Räty, 1.8.2015), mutta aloitukset sopivat yhtä hyvin tai huonosti mihin tahansa muuhunkin kirjoittamiseen.

 

Lopetustapoja

- koonti tai yhteenveto

- mielipiteesi, tekstin ydin vielä kerran
- viittaus tulevaisuuteen
- paluu aloitukseen
- jotain vastakohtaista: yleisen jälkeen yksityistä, omakohtaisuuden jälkeen viittaus laajempiin yhteyksiin

Toisaalta hyvä lopetus ei toista aiempaa, mutta toisaalta se ei tuo enää liikaa uutta. Parhaimmillaan se avaa vielä pienen uuden näkökulman aiheeseen.

Lopetus kruunaa tekstin: jättää lukijalle viimeisen vaikutelman tekstistä. Jos kruunuun jää vielä vielä helmi, voit olla tyytyväinen itseesi kirjoittajana.

 

Tekstin ideointi

1. listaus
- vapaata, kritiikitöntä
- voisi kokeilla eri suunnista: kysymyksiä, mielikuvia, nimiä tms.

2. ajatusvirta
- samoin vapaata ja kritiikitöntä
- aikaraja auttaa: on päästävä yli ”en keksi” –kohdistakin

3. ajatuskartta
- tuttu, tässäkin mieleentulojärjestys toimii

4. käsitekartta
- strukturoidumpi eli siinä on rakenne, esim. syitä ja seurauksia, etuja, haittoja

5. laajenevat kehät
- asia minun näkökulmastani, sitten perheeni, tuttujeni, opiskelijoiden, savonlinnalaisten, suomalaisten, eurooppalaisten...

6. taulukko
- sopii vertailuun

7. kysymykset
- kuka, mitä, missä, milloin, miksi, miten, mitä seurauksia?

8. kuutiointi
- kuvaus eli millainen on?
- erittele eli mistä osista koostuu?
- vertailu eli mitä vastaavia ilmiöitä ja mitä erilaisia ilmiöitä on?
- yhdistely eli mihin liittyy ja miten?
- sovellus eli mihin asiaa voi käyttää?
- edut ja haitat eli miksi puolustaa tai miksi vastustaa?

9. Ongelmapuu-menetelmä

Perusasioiden tarkistuslista

1. Sisältö

- Pysythän tehtävävannossa?
- Käyhän näkemyksesi selväksi?
- Onhan asiaa mietitty useammalta kannalta?
- Onhan perusteluja riittävästi?
- Onko esimerkkejä havainnollistamaan, mitä tarkoitat?

2. Rakenne
- Ovathan mahdollisen aineiston tiedot mukana?

- Onhan aineistoa käytetty tehtävänannon mukaan?
- Onko aloitus kiinnostava?
- Onhan lopetus kunnossa: se päättelee, kokoaa tai tuo vielä uuden näkökulman.
- Ovathan kappaleet sopivassa järjestyksessä?

3. Kappaleet
- Onhan kappalejako kunnossa?
- Ei ylipitkiä tai kesken jääviä kappaleita?
- Liittyvätkö peräkkäiset kappaleet kokonaisuudeksi?
- Sidothan uuden kappaleen seuraavaan?- Uusi kappale tuo kuitenkin uuden asian -- ethän viittaa edelliseen kappaleeseen esim. se-sanalla?

4. Virkkeet

- Erottuvathan virkkeen osat pilkuilla?
- Eihän joukossa ole liian pitkiä virkkeitä?
- Ovathan virkkeen osat samaa asiaa?
- Erottuvathan mahdolliset lainaukset? Kuka sanoo mitäkin?

5. Sanataso

 - yhdyssanat yhteen
- isot ja pienet alkukirjaimet
- puhekieliset sanat ja sanonnat pois
- Toistuuko jokin sana liikaa? (Toisaalta toisto voi olla myös tyylikeino!)
- Mihin viittaa esim. hän ja tämä?
- Milloin joka ja milloin mikä?
- he tulevat , kaikki näkevät

Myöhemmin haluat myös harkita näitä:

- Välittyykö haluamani vaikutelma: pohtiva, kärkäs, kriittinen...
- Mieti, näkyykö ajatusketjusi.
- Eihän mukana ole itsestäänselvyyksiä?
- Eikä kliseitä?
- Miten sanavalinnat tukevat kokonaisuutta?
- Olethan selventänyt itsellesi, mitä käsitteet tarkoittavat ja miten asiat liittyvät toisiinsa?
- Palveleeko kielikuvien käyttö kokonaisuutta? Eihän viimeinen niitti ole kirsikka kakun päällä?
- Onko tarpeeksi konkretiaa (esimerkkejä) ja toisaalta abstraktia (pohdintaa ja ajatuksia)?
- Vaihtelevatko virkerakenteet painotustesi mukaan?
- Onhan viimeinen virke todella ajateltu?

 

 

Pilkkujen pikakertaus

 

Kielitohtorin Pilkut paikoilleen! -opas

Artikkeli tyylin tärkeydestä

Sanoma, selkeys ja sävy ovat tärkeimmät asiat viestinnässä Helsingin Sanomien artikkelin Lähetteletkö tietämättäsi tylyjä viestejä?  (31.5.2018) mukaan.

Nykyajan kielenopas 

Nykyajan kielenopas on Jukka K. Korpelan verkossa olevaa kirjoittamisen opas. Siellä on oikeinkirjoituksen perusasioita, mutta erityisen hyviltä vaikuttavat artikkelit Sananvalinta ja Sanonnat.