AI4

Kirjallisuus ottaa kantaa

Kymmenen klassikkoa:

Margaret Atwood: Orjattaresi tai Oryx ja Crake

Minna Canth: Anna Liisa tai Köyhää kansaa

Charles Dickens: Oliver Twist

Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja

Aldous Huxley: Uusi uljas maailma

Henrik Ibsen: Nukkekoti
Ken Keasey: Yksi lensi yli käenpesän

Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen

Väinö Linna: Tuntematon sotilas
George Orwell: 1984 tai Eläinten vallankumous

Kymmenen kantaaottavaa kirjaa 2000-luvulta:

Susanna Alakoski: Sikalat

Khaled Hossein: Tuhat loistavaa aurinkoa tai Leijapoika

Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina

Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa

Han Kang: Ihmisen teot tai Vegetaristi

Markus Nummi: Karkkipäivä

Sofi Oksanen: Puhdistus tai Norma

Pauliina Rauhala: Taivaslaulu

Angie Thomas: Viha jonka kylvät
Malala Yousafzai ja Christina Lamb: Minä olen Malala

Miten some-kupla syntyy?

Toimittaja kokeili, mitä tapahtuu, jos Facebookissa alkaa tykätä vain ulkomaalaisvihamielistä postauksista: Ihmiskoe Facebookin vihakuplassa.

Suosittelualgoritmit rakentavat muuallakin somessa meille informaatiokuplaa: saamme luettavksemme sitä, mistä meidän oletetaan olevan kiinnostuneita. Lue Ylen artikkeli Näin sinua ohjataan Facebookissa.

Kielen sukupuolittuneisuudesta 

Vaikka suomessa ei he-she-proniminivalintaa tarvitse tehdäkään, väitöskirjatutkimuksen mukaan kielemme on silti sukupuolittunut. Helsingin Sanomien Nyt-liitteen jutussa Suomalaiset kuvittelevat puhuvansa sukupuolineutraalia kieltä, mutta ovat väärässä (14.2.2019) on haastateltu kielentutkija Mila Enkelbergiä.

Syyskuussa 2017 tamperelainen Aamulehti ilmoitti päätöksestään siirtyä sukupuolineutraaliin kieleen.

Ilmaisussa tapahtuu muutoksia: ruotsissa hen-pronomini on jo vakiintunut.

Kolumni "Suomen puhujat todennäköisesti hahmottavat maailman eri tavoin kuin muut, koska meillä vedetään kalsarikännejä" (lokakuu 2016) kertoo myös kielen ja ajattelun suhteesta.

Perusteluista ja logiikasta

Logiikan 10 käskyä tiivistävät hyvän perustelun ja ajattelunkin taidot. Väittelyn viisi virhettä -video näyttää, miten tavanomaisia argumentoinnin virheet ovat.

Argumentoinnin virheet selittävät hyvinkin tarkasti, miten perusteluvirheet toimivat ja millaisiin ajatuskulkuihin ne perustuvat.

Juliste argumentaatiovirheistä: Robottien pitäisi valloittaa maailma.

Miten toisto toimii?

Toimittaja Terhi Upolan blogitekstissä Keksi oma termi ja käytä sitä tasan kolme kertaa vinkkejä vaikuttavaan kielenkäyttöön, kuten asioiden nimeämiseen ja toistoon.

Journalismin etiikasta: testi 

Kaikkea ei saa julkaista -- Suomessa tätä säätelevät lainsäädännön lisäksi Journalistin ohjeet. Testaa, Millainen toimittaja olisit.


Aku Ankassa ilmestyi vuonna 2014 liite, jossa mainostettiin tiettyä leipämerkkiä. Erottuiko liite tarpeeksi, varsinkin kun kohderyhmänä ovat lapset, vai Syyllistyikö Aku Ankka piilomainontaan?

Vastamainoksia

Vastamainos on kantaaottava parodia oikeasta mainoksesta. Alkuperäiseen mainokseen pitää syntyä selvä mielleyhtymä, jotta pilkka osuu maaliinsa. Maailmalla Adbusters on tunnetttu kampanjoistaan, Suomessa vastamainoksia julkaisi Voima. 

Miksi mainoskampanjoita vastaan hyökätään? Vastaukset liittyvät varmaan kulutuskriittisyyteen, mainonnan määrään ja siiihen käytettyyn rahamäärään, julkisen tilan hallintaan ja medialukutaidolla leikittelyyn.

Taikkarilaiset voittivat Global Meal -vastamainoskilpailun kevväälä 2018. Kilpailun parhaat vastamainokset täällä.

Meemi voi myös ottaa kantaa

Ylen artikkeli Viihdettä vai aivopesua? meemit vaikuttavat ajatuksiisi, vaikket - - (20.9.2019) kertoo siitä, miten meemit vaikuttavat katsojiinsa.

Voima.fi:n artikkeli meemeistä ja niiden pohjalta tehdystä taidenäyttelystä:  Meeminäyttelyssä lepakotkin räjähtelevät.

(Tarkista lisäksi Wikipediasta, mitä meemi kokonaisuudessaan terminä tarkoittaa.)

Kirja-arvostelun ohje

 

Kaunokirjallinen teos

1. ESITTELE
(mitä tapahtuu, mistä kertoo -> juonta tarpeen mukaan)

2. ANALYSOI
(miljöö, henkilöt, kerrontatapa, teema... tarpeen mukaan)

3. ARVOSTELE
(mistä pidit, mistä et?)

Tietokirja

1. ESITTELE
(mitä tapahtuu, mistä kertoo -> sisällön esittelyä tarpeen mukaan)

2. ANALYSOI
(rakenne, jaottelu, kerrontatapa, käytetyt lähteet, näkökulma, painotukset, kohderyhmä, kieli... tarpeen mukaan)

3. ARVOSTELE
(mistä pidit, mistä et?)

Miten?
1. ensin esittely, sitten analyysiä, sitten arvostelu
hyvää: selkeä ja helppo
huonoa: pahimmillaan kankea ja mekaaninen
        TAI
2. lettimalli: kaikki em. kulkevat mukana pitkin matkaa
hyvää: parhaimmillaan taitava ja luonteva
huonoa: vaatii suunnittelua, ettei tule sotkuinen

 Ja jotta tämä ei olisi liian yksinkertaista, kaksi lisäohjetta:
- päätä tai keksi julkaisupaikka -> mikä on kohderyhmä? Miten se näkyy tekstissä?
Tämän vaikutuksen pitäisi näkyä tekstissä. Julkaisupaikka voi olla esimerkiksi jonkin harrastusryhmän kotisivu tai blogi, Koululainen-lehti, kirjablogi, Itä-Savo... Ylilautakin on nähty.
- käytä tekstissäsi kolmea retorista keinoa ja nimeä ne tekstin loppuun.

Tietokirjat ovat ilmiö

Uudentyyppisiä, maailmaa selittäviä tietokirjoja kutsutaan nimellä Brainy books. Lue Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta.

Dokumenttielokuva - -

- -  on myös usein kantaaottava: mikä päätyy dokumentin aiheeksi. Dokumenttielokuvasta lyhyt luonnehdinta ja sen alalajien esittely Koulukinon sivuilla..

Lähdekritiikistä -- Pelkkää feikkiä?

- Tilastojen seitsemän kuolemansyntiä eli Ylen artikkeli (9.4.2019) siitä, miten tilastot saadaan näyttämään halutunlaisilta.

- Meemit -- viihdettä vai aivopesua? Ylen artikkeli (20.9.2019) siitä, miksi huumori on salakavala vaikutuskeino

- Ylen Valheenpaljastaja-sivujen testi: Testaa mediataitosi uutisvisassa.

- Kokeile, miten trollitehdas toimii.

- Ylen artikkeli Pelkoa, inhoa ja väkivaltaa (23.3.2017) kertoo esimerkkejä siitä, miten valeuutiset ovat vaikuttaneet ihmisten toimintaan.

- Helsingin yliopiston uutinen Unohda puhe valeuutisista -- näin ymmärrät vastamedian toimintaa (5.11.2019) kertoo vasta- eli vaihtoehtomedian toimintatatavoista.

- Ylen artikkeli Seitsemän fakta propagandasta (4.4.2019)